KIROTUT KYSYMYKSET



Pietari kiehtoi Dostojevskia ja sen katuja hän vaelteli syvissä mietteissään. Hän oli nuoruudessaan päättänyt käyttää koko elämänsä ”ihmisen salaisuuden” ratkaisemiseen. Häntä piinasivat ”kirotut kysymykset”, jotka oli pakko kysyä, vaikka niihin ei koskaan saa lopullista vastausta. Miksi olen tähän maailmaan syntynyt? Mikä on elämän tarkoitus? Mistä johtuu ihmisen pahuus? 

Näin kirjoittaa yksi kirjan; Dostojevski – kiistaton ja kiistelty, kirjan esseisteistä Torsti Lehtinen ja vertaa Pietarin katuja Kallion katuihin. Kirottujen kysymysten äärellä ovat molemmat kirjailijat kahlanneet ja Lehtinen jatkaa kahlaustaan. Muita esseistejä ovat mm. jo edesmennyt Kalle Holmberg sekä H-P Björkman, Sirpa Kähkönen, Antti Alanen, Martti Anhava. Kaiken kaikkiaan kirjoittajia on 12. Dostojevskin kirjailjuutta pohditaan teatterin, elokuvan ja luonnollisesti kirjojen kautta. 

Itse olen aloittanut toistakymmentä kertaa lukemaan Dostojevskia ja matka on aina päättynyt keskeytykseen. En ole ollut ihmisenä valmis kohtaamaan Dostojevskin lukemattomat henkilöt ja tapahtumat. Tämä teos sai kuitenkin innostumaan ja hankin antikvaarista Dostojevskin elämänkerran. Olisinko sen jälkeen valmiimpi tarttumaan suuren venäläisen kirjailijan ja koko länsimaisen kirjallisuudenhistoriaan tärkeimpään nimeen? Ehkäpä. Yhtään väheksymättä Tsehovia, Tolstoita tai Gogolia. 

Dostojevski oli harras ortodoksi, jota piinasi uhkapelin kirous. Ja sehän on kuin huumetta jo ennestään kiusatuille aivoille. Ja hävittyjen rahojen jälkeen, piina on kahta kauheampi. Tiesitkö muuten, että Dostojevskin kirjat ovat ensin ilmestyneet sanomalehdissä jatkokertomuksina. Varsin korkeatasoista sanomalehti kirjoituksia siis. Oliko Dostojevski profeetta vai väärä profeetta? Oliko hän anteeksiannon apostoli vai antisemiitti ja kiihkonationalisti? Varmaa on kuitenkin se, että joutuessaan Siperiaan, pakkotyöhön 4 vuodeksi 1869, hän muuttui ihmisenä ja kirjailijana kokonaan. Hänestä tuli köyhien, sorrettujen, sairaiden ymmärtäjä ja heistä hän kirjoitti. Kaiken kaikkiaan Siperian reissu kesti kymmenisen vuotta, kun pakkotyön jälkeen hän joutui armeijaan. Siperian reissusta kertoo; Tarinoita kuolleesta talosta. 

Antti Alanen kirjoittaa esseessään, ettei Dostojevskin teoksista ole suoraan montakaan elokuvaa tehty. Ja nekin ovat jollakin tavalla epäonnistuneet siis tehdyt elokuvat. Hitchcock ei suostunut tekemään Rikosta ja rangaistusta, koska; Jos tekisinkin, se ei olisi mistään kotoisin. Truffaut; Miksi ei? Hitch; Dostojevskin romaaneissa on monen monta sanaa, ja jokaisella niistä on tehtävänsä. Tästä huolimatta Aki Kaurismäki tarttui aiheeseen 1983 ja teki elokuvan. Hyvän sellaisen ja Matti Pellonpää oli huikea Rahikaisena / Raskolnikovina. Katso vaikka itse. Olen luvannut itselleni lukevani tänä vuonna ainakin yhden Dostojevskin kirjan. Minkä niistä? Jää nähtäväksi.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

KOVAA SIENIBISNESTÄ HAMINASSA

Naisten pankki ja Tankkien kesä