REISSUMIES KEIKALLA

Tekijä -
Bablo - kuva © Ari Wirta



Bablo - kuva © Ari Wirta
”Reissumiestä vaisto vie, älä kysy mihin johtaa tie”. Tällä kertaa se johti Sataman valoihin. Bablon ääni soi, paremmin kuin koskaan. Illan aikana kuulimme tuttuja ja hieman tuntemattomampaa tuotantoa. Tunnelma oli katossa. Väliajoilla oli aikaa jutella kuulijoiden kanssa. Mekin ehdimme muistelemaan menneitä. Olemme tunteneet toisemme parikymmentä vuotta ja ystävyys jatkuu, vaikka välissä on ollut vuosia, jolloin ei ole nähty. Nyt yhteistyömme jatkuu erilaisissa merkeissä. Toki olemme samoilla lavoillakin esiintyneet. Mut kuka nyt vanhoja muistelee… Minä ja Bablo muistamme, otetaanpa yksi muisto. Uusi vuosia, kauan sitten. Olimme perheidemme kanssa sitä viettämässä ja ilotulitus piti järjestää ja järjestettiinkin. Yksi ilotulite ei kuitenkaan lähtenyt, pakko siis mennä tarkistamaan syytä moiseen. Pääsimme sen luokse ja huomasimme, että lanka palaa, toki huonosti. Samassa kaksi miestä syöksyy läheiseen ohjaan, kun jysähti. Hetken kuvittelimme olevamme talvisodassa. Noustessamme ojasta, yleisö aplodeerasi ja nauroi ääneen. Katsoimme toisiamme, käännyimme yleisön puoleen ja kumarsimme. Otimme pienet jallut ja sitten irtosi meiltäkin nauru. Paikalla, jossa ilotulite oli ollut, oli nyt mustunut kuoppa. Aina sattuu ja tapahtuu, kun isot pojat leikkii…
Meno Satkussa oli hyvä, ihmiset nauttivat musasta ja jaloista juomista. Keskustelu meni väkisinkin elämän varjopuolelle. Lehdistä olemme saaneet lukea. Nyt kuulin niistä asianomaisen omalla suulla. Vesi kihosi kummankin silmiin. Se riittäköön tästä asiasta.
Matka jatkuu kummallakin. Bablo palasi kotiinsa, hoitelemaan hevostilaa ja suunnittelemaan uutta levyä, joka ilmestyy, jos on ilmestyäkseen. Kiire on nyt pois. Ja hyvä niin. Kilometrejä on paljon takana. Toivottavasti myös edessä. ”Sellainen tää maailma on, aika hyvä, mut levoton. Välillä taivas on sateeton”.

Bablo - kuva © Ari Wirta
Levyn kansikuva. Ihan sattuma laukaisu oli.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

KIROTUT KYSYMYKSET

Tekijä -
Kuva
Pietari kiehtoi Dostojevskia ja sen katuja hän vaelteli syvissä mietteissään. Hän oli nuoruudessaan päättänyt käyttää koko elämänsä ”ihmisen salaisuuden” ratkaisemiseen. Häntä piinasivat ”kirotut kysymykset”, jotka oli pakko kysyä, vaikka niihin ei koskaan saa lopullista vastausta. Miksi olen tähän maailmaan syntynyt? Mikä on elämän tarkoitus? Mistä johtuu ihmisen pahuus?  Näin kirjoittaa yksi kirjan; Dostojevski – kiistaton ja kiistelty, kirjan esseisteistä Torsti Lehtinen ja vertaa Pietarin katuja Kallion katuihin. Kirottujen kysymysten äärellä ovat molemmat kirjailijat kahlanneet ja Lehtinen jatkaa kahlaustaan. Muita esseistejä ovat mm. jo edesmennyt Kalle Holmberg sekä H-P Björkman, Sirpa Kähkönen, Antti Alanen, Martti Anhava. Kaiken kaikkiaan kirjoittajia on 12. Dostojevskin kirjailjuutta pohditaan teatterin, elokuvan ja luonnollisesti kirjojen kautta.  Itse olen aloittanut toistakymmentä kertaa lukemaan Dostojevskia ja matka on aina päättynyt keskeytykseen. En o...
Lue lisää

Naisten pankki ja Tankkien kesä

Tekijä -
Kuva
Sirpa Kähkönen  - kuva  © Ari Wirta Mikä ihmeen Naisten pankki? Miksi kirjailijatar vierailee siellä ja vielä Mikkelissä, marraskuussa? Ehkä tallettamassa tai nostamassa kirjailijapalkkioita tai palkintoja. Näin miehenä näitä mielessäni pyörittelin ja päätin mennä oikein paikanpäälle, Gastropub Einon vintille. Tupa oli täynnä, vanhaa sanontaa käyttäen. Ja ensi silmäyksellä, pelkkiä naisia… Heti ovelta yksi naisista kiirehti luokseni, ei toruakseen myöhästymisestäni, vaan iloisesti hymyillen toivotti tervetulleeksi ja käteeni sain illan ohjelman. Jaakko Pitkänen ja Tuuli Anikari esittävät lauluja vuodelta 1968. Vanhaa musaa siis ja sitten lauteille istuu haastattelija Pirkko Heikkinen ja kirjailija Sirpa Kähkönen, aiheena; Tankkien kesä-teos. Sekin kertoo vuodesta 1968. Minä olin silloin 8v. ja muistan musta-valkotelkkarin (sellaisiakin on ollut) huonon kuvan, Prahan tapahtumista. Kovasti niistä tapahtumista aikuiset silloin puhuivat. Pelkoa oli ilmassa asti. Jos t...
Lue lisää